Tässä oppimisen ohjaamisen ammattilaisuuteen kasvamisessa (=opeopinnot) pääsin tutustumaan vallan mielenkiintoiseen julkaisuun. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti infotilaisuuden muutamia päiviä sitten oppimisen tulevaisuuteen liityvästä julkaisusta. Osallistuin kyseiseen infotilaisuuteen - verkon välityksellä. Omiin opintoihin liittyen tutustuin myös siihen varsinaiseen julkaisuun - tietysti sähköisessä muodossa. Sieltä pomppi silmiin paljon mielenkiintoista.
Mielestäni koko homman ydin oppimisen ohjaamisessa on se, että opettajien ja koulujen tulisi oikeasti aktivoitua. Opettajien tulisi heittäytyä koko persoonalla uuteen ajatusmalliin. Aivan kaikkien meidän opettajien tulisi päivittää tietojamme oppimismenetelmien ja -ympäristöjen osalta. Tässä asiassa auttaa avoin mieli ja uskallus kokeilemiseen. Tästä oppijat tykkäävät. Tarkoituksena ei tietenkään ole muuttaa vaan muuttamisen ilosta opettamismenetelmiä. Maailma ja oppijat vaan muuttuvat.
Sitten se oppimisen ympäristö. Siis se koulu. Tai oikeastaan rahakirstun vartijat. Koulu tarvitseen toimiakseen varoja. Ja toisaalta varat tulee kohdentaa järkevästi. Näitä varoja tarvitaan esimerkiksi tietoteknisten apuvälineiden hankkimiseksi siinä laajuudessa, että opettajan halutessa laitteistoja olisi antaa oppijoiden käyttöön oppimisen tukemiseksi. Lisäksi niitä koulun perusrakenteita tulisi rohkeasti päivittää. Esimerkiksi tavallinen teorialuokka. Onko sen pakko olla kalustettuna samalla tavalla, kuin 100v sitten?
Oikeastaan koko asiassa pääpointti on ajatus: Koulun ei pidä pyrkiä pysymään ainoastaan kehityksessä mukana, vaan koulun tulee mennä kehityksen etunenässä. Mennään mekin... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti