torstai 18. joulukuuta 2014

Mitä #simulaatio maailma voi oppi teatterilta @sjoenteatteri ?


Tähän saakka simulaatioympäristön kehittämisessä painopiste on meillä ollut siihen, että mitä lisäämällä voidaan luoda mielikuvaa. Olisiko se kalusteilla, isoilla kangaskuvilla ja datatykitetyillä kuvilla kolmeen seinään?

Vastaus löytyy ammattilaisilta - teatterista. Less is more. Näyttämö ja katsomo pimennetään. Pieni johdatteleva huonekalu tms. esine. Kohdevalo tapahtumapaikkaan. Ääniefekti. Ehkä pieni johdatteleva tarina ennen tilannetta. Tadaaa. Se oli siinä. Ihmisen mielikuvitus tekee loput. Ja simulaation kannalta se kaikista oleellisin. Kaikkien huomio focusoituu oleelliseen.

Missä mahtaa olla opettajien, simulaatio-ohjaajien ja simulaatioympäristöjen kehittäjien jatko-jatkokurssi? Sisältönä saisi olla ilmaisutaito, maskeeraus, valo/ääni/lavastesuunnittelu sekä ohjaus ja vielä kaupanpäälle valo/ääni-miksaus. Teatterikoulu? Eikun hys hys. Koulutuskeskus SEDU taitaa pian järjestää kurssin numero yksi. Ei saa varastaa ideaa.

Hyvä hyvä Seinäjoen kaupunginteatteri esityksestä ja kiitos Koulutuskeskus SEDU:n Koskenalantien yksikkö TYHY kokemuksesta. :)

tiistai 16. joulukuuta 2014

Voisiko pankki tukea pienyrittäjyyttä?

Lähes jokainen pienyrittäjä tietää mikä on yrittäjyyden nihkeä osuus. Ja jokainen pienyrittäjyyttä harkitseva miettii kovasti ryhtyykö pienyrittäjäksi. He nimittäin tiedostavat, että yrittäjyyteen voi liittyä se nihkeä osuus. Avaan hieman asiaa.

Yrittäjyydessä on paljon houkuttavaa. Olet itse oma esimiehesi. Päätät omat toimintatapasi. Markkinoinnista vastaat itse. Parhaimmillaan olet itse se substanssiosaaminen, jota myyt. Jos osaat ja uskallat ennakoida, niin voit oikeasti menestyä.

Sitten se nihkeä osuus. Miksi ihmeessä jokaiselle pienyrittäjälle ei kirjanpito maistu hyvältä? Toki sen voisi ulkoistaa jollekin innokkaalle taholle. Mutta mutta...siitä pitää maksaa jotain. Kun pienyrittäjän toiminta on tarpeeksi pientä, niin jotenkin ei haluaisi valuttaa rahoja muualle. Sitten se veroilmoitus. Se väkerretään sitten omaan suuntaansa. Tosin onneksi asia hoituu verkon kautta. Vähintään kerran vuodessa mennään toiseen suuntaan verkossa ja hoidetaan ALV asioita. Hupskeikkaa. Taitaa jokainen pienyrittäjä tekaista ajoittain jonkinlaisen laskun. Senhän voi tehdä edullisesti vaikka tekstinkäsittelyohjelmalla ja omaa reskontraa hoitaa ruutuvihossa. Tätä pienyrittäjyyden valuuttaliikennettä voi johdatella verkkopankkien kautta.

Siis haloo. Edellä kuvatun perusteella voisi sanoa, että pienyrittäjällä ei tilanne ole aina välttämättä oikein tehokkaasti ja systemaattisesti hoidettu - ainakaan niillä nuukilla (=pihi). Eihän vaan tämä ahdistus estä joitakin ryhtymästä pienyrittäjäksi? Onko meillä siihen varaa? Kuka voisi auttaa?

Olisiko yksinkertainen vastaus meidän ikioma Suomalainen pankki? Heitän sellaisen hassun ajatuslennon. Joku pieni pienyrittäjäksi haluava pelkää edellä kuvattuja haasteita. Hän näkee pienyrittäjyyttä tukevan pankin mainoksen. Avaa meillä pienyrittäjätili, siirrä omat yksityistilisi meille ja pelasta Suomi. Tilin avaus 0€ ja kuukausimaksu 0€. 

Mitä siihen pienyrittäjän tiliin liittyvään ohjelmakokonaisuuteen kuuluisi?

  • Kirjautuminen ohjelmaan omilla pankkitunnuksilla
  • Yrityksen perustaminen
  • Erilaisten suunnitelmien tekeminen
  • Laskutus ja reskontra
  • Laskujen maksaminen
  • Rahoitusjärjestelymahdollisuus omasta pankista
  • Kirjanpito ja tilinpäätös
  • ALV tilitys
  • Veroilmoitus
  • Tarvittavat liittymäpinnat automaattisesti eri viranomaisiin em. asioiden toteuttamiseksi
  • Pienyrittäjän HelpDesk
  • Erilaisien pienyrittäjää tukevien yhteistyökumppaneiden näkyvyys keskitetysti.
Pankit. Saa käyttää. Tulen teille asiakkaaksi. Oma tilikausi lähenee nimittäin loppua. 

Suomi nousuun... :)

perjantai 5. joulukuuta 2014

Opettaja liekeissä simulaation aikana...

Viikolla olin aivan liekeissä. Omassa töissä Koulutuskeskus Sedussa simulaatio-oppimistavan hyödyntäminen kaikkien lähihoitajaopiskelijoiden koululutusohjelmien osalta alkaa etenemään kuin juna kiskoilla. Vakaasti edeten, oikeaa vauhtia ja hyvään suuntaan. Oikeastaan vauhti senkun kiihtyy.

Keskiviikkona toteutettiin tuleville sairaanhoidon ja huolenpidon lähihoitajille oppimiskokemusta Koskenalantien simulaatiokeskuksessa kolmen opettajan voimin. Aiheena oli postoperatiivinen hoitotyö. Tämä treeni on yksikkömme vastaus työssäoppimispaikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Nimittäin kaikilla ei valitettavasti ole mahdollisuutta päästä harjaantumaan leikkauksen jälkeiseen potilaiden seurantaan ja hoitoon. Vaan ei hätää. Asia voidaan hoitaa simulaatioharjoitusmetodia toteuttaen. 

Luodaan harjoitusluokkaan osaston iltavuoron alku osastonhoitajan raportteineen. Kolme postilaspaikkaa. Kahdella vuoteella langattomasti ohjailtava potilassimulaattori ja yhdellä "oikea" potilas. Kaikille oli tehty polvileikkaus ja siitä se sitten alkoi... aivan tavallinen iltavuoro. Ja sellaisia aivan tavallisia seurantatoimenpiteitä ja aivan tavallisia ongelmia ratkaistavaksi. Työvuorossa oli muutama opiskelija ja jokunen oli pimennossa seuramassa tilanteen kehittymistä. Puolet luokan oppilaista kertasivat itsenäisesti ensiaputaitoja viereisessä luokassa.

Jokainen pääsi työvuoroon, vertaisarviointiryhmään ja kertaamaan ea-taitoja. Jokaisen työvuoron jälkeen oli ohjattu oppimiskeskustelu. Päähuomio kiinnitettiin onnistumisiin, opittuihin asioihin ja tavoitteena olleisiin aiheisiin. Olisittepa nähneet niitä opiskelijoiden onnistumisen ilmeitä haastavina hetkinä.

Ja minä itse oli aivan liekeissä omassa peililasikopissani ohjaillessani potilassimulaattoria luurit korvissa. Pöydällä käden ulottuvilla oli monisivuinen suunnitelma simulaatioiden etenemisestä eri vaiheineen. Ja juna jatkoi iloisesti eteenpäin...

Ajatelkaa. Tästä saa palkkaa... :)


"Nikolai Hallikainen" polvileikattuna toivottaa HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ...