Mitä hallitusohjelma voi tarkoittaa?

Nyt on aivan pakko. Nimittäin spekuloida mitä 27.5.2015 julkaistu hallitusohjelma voisi tarkoittaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Ja tietysti katson kuvassa esitettyä hallitusohjelmaa oman työpaikan Koulutuskeskus SEDU:n Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon silmin.

Lähde: http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Hallitusohjelma_27052015.pdf/75d94d8d-15c9-405a-8a9b-eca4987b635e

Jatko-opintokelpoisuus onneksi säilyy. Olisi ollut perin kummallinen ajatus tekaista nykyaikaan kunnon kastijako. Muistan ajan, kun ysi-luokan jälkeen piti päättää ammattikoulu ja duunarin elämä tai lukio ja vain taivas on rajana etenemisen osalta. Vaan kuinkas kävikään. Amis-pasi miettii parhaillaan, että mihin yliopistoon lähtisi tohtorikoulutukseen. Äikkistä kaikille. :)

Oppilaitosten ja työelämän yhteistyön tiivistäminen on hyvä asia. Molemmilla kun on ihan oikeasti yhteiset intressit. 

T a r v i t a a n   a m m a t t i t a i t o i s i a   t e k i j o i t ä.

Kaiken päällekkäisyyden purkaminenkin on hyvä asia. Ymmärrän, että ottaa kipeää jos purkaminen osuu omalle kohdalle. Mutta päällekkäisyys maksaa ja me itse maksetaan viulut.

Ammatillisen koulutuksen nuorten ja aikuisten koulutuksien raja häipyy. Äkkiseltää ajatellen ei huono asia sekään. Siten on helpompi hyödyntää oppimisen ohjaajien joukossa olevaa osamista yhteiseksi hyväksi. Kaikkien ei tarvitse olla opettajien joukossa joka asiassa huippuosaajia.

Raha-asioista en ymmärrä mitään. Ohjelmaan sisältyi säästöjä. Tarkoittanee, että niukkuutta tarjolla. Kuitenkin rahaa on. Tarve vaan tulee perustella entistäkin ammattitaitoisemmin. Siis substanssiosaamisen kautta tulevaa ammattitaitoa tarvitaan.

Työssäoppimiseen liittyvä oppiminen nostetaan entistäkin enemmän esille. Hyvä suunta. Työn tekemisen oppii parhaiten työtä tekemällä ja omia tekemisiä reflektoimalla. Vielä kun mukana prosessissa on hyvä työssäoppimisen ohjaaja työpaikalla sekä innokas opettaja taustalla ohjailemassa oppimista.

Eikä muuten toisaalla mainittu ammatillisen peruskoulutuksen ja korkeakoulun tehostaminen yhteistyön osalta ole ollenkaan huono juttu. Ja ehkä hassuinta tässä on, että osaamisen tarjoamista voidaan tehdä molemmin päin. ;)

Suomi voittaa...

#ammatillinenkoulutus kaksivuotiseksi - SIIS TÄ?

Jopa pomppasi julkisuuteen mielenkiintoinen uutinen hallitusneuvotteluista. Tässä linkki YLE:n uutisointiin asiasta:

YLE: Kova ehdotus hallitusneuvotteluissa: Ammattikoulututkinto kaksivuotiseksi

Mielenkiinnolla odotan neuvotteluiden tuloksen ja erityisesti tietoa siitä, että minkätasoisella ammattitaidolla tätä päätöstä on leivottu. Parhaillaan ollaan viimeistelemässä suomalaisissa opinahjoissa Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen koordinoimana opetussuunnitelmien uudistuksia. Miksi ihmeessä tässä uudistuksessa ollaan suunniteltu opetettavaksi ja opittavaksi jotain turhaa? Vai voiko turhuuskäsitys muuttua muutamassa päivässä?

Mitä tämä julkisuuteen vuotanut tieto toteutuessaan oikein tarkoittaisi? Yhteiskunnan perusodotus on ammatillisen koulutuksen osalta hyvin ammattitaitoja kunnioittavaa. Joten se nyt opetettava turha on siis yleissivistävää tai jotain muuta ammattitaitoa tukevia opintoja. Vai olisiko poistettavien turhien asioiden listalla niitä eduskunnan tulevaisuuvaliokunnan peräänkuuluttamia projektitaitoja? 

Mitä muuta toteutuminen aiheuttaisi? 15-16 vuotiaat nuorukaiset valmistuisivat ammattilaisiksi nuorimmillaan jopa 17 vuotiaana. En lähde luettelemaan erilaisia ammatteja, jossa ikä aiheuttaa hieman haastetta alkuvaiheessa. Jos nyt kuitenkin yksi esimerkki. Mihin ensihoitopalvelun yksikköön työllistyy kahden vuoden koulutuksen läpi käynyt 17 vuotias perustasoinen ensihoitaja? 

Sitten ne jatko-opinnot. Taitaa ammattikorkeakoulut vaatia idean toteutuessa kahden vuoden koulutuksen käyneiltä ammattilaisilta vuoden "siltaopintoja", että ovat riittävän osaavia hakeakseen heille opiskelemaan. Olisiko sitten lukioilla tai jollain muilla oppilaitoksilla ratkaisuna ongelmaan sellaisia siltaopintokoulutuksia etenemisen mahdollistamiseksi? Uskaltaisin väittää, että tieteellinen tutkimus kaipaa tulevaisuudessakin tutkimustiimeihinsä perustyötä tehneitä ja jatko-opiskelleita tutkijoita. Saattaapa joskus ammattikoulun käyneistä tulla vaikka ammattikoulun opettajia... :)

Onneksi minä olen äänestänyt. #VOIHYVÄÄPÄIVÄÄ

#vaalit2015

Pasin perjantain poliittinen pläjäys.

Olen seurannut useammankin haastattelun, väittelyn yms. #vaalit2015 teemalla toteutetun mediapiinapenkin. Pakko on nostaa kunnioituksen hattua oikeastaan kaikille. Kyllä on ehdokkailla isossa mediassa tietoa asioista. Toki tulkintoja totuudesta, osittaisia poimintoja totuudesta ja hassuja mielipiteitäkin joukkoon mahtuu.

Mutta se erikoisin juttu. Nämä poliittiset toimittajat. Heillä se vasta taitoa on. Tykittämällä ihan kaikista tietoa ja vaikka mitä tietoa. Ei mene jauhot kurkkuun, ei panikoida tilanteissa ja pysytään aikataulussa. Aikataulutuksessa toki mystinen korvanappi auttaa. Toimittajat osaavat esiintyä erittäin hillitysti, mutta samalla vakuuttavasti. 

#respect toimittajat

Poliittinen simulaatio

Tässä tulee #vaalit2015 hetkeen sopiva ryöpsähdys. En todellakaan koe olevani mitenkään poliittisesti hurahtanut, mitä se nyt sitten tarkoittaakaan.


Eräältä poliitikolta opittuna esitystavalla esittäen: Minulla on kaksi asiaa.

Asia 1:
Olisivatko puolueiden keulahahmot valmiimpia erilaisiin vaalipaneeleihin ja tentteihin, jos he olisivat treenanneet simulaatiomenetelmän avulla?

• Analyysin kautta esille tämän hetken eniten puhuttavat asiat. Niihin tiukka taustoittaminen ja mielipiteen päättäminen.
• Simulaatioympäristössä luotaisiin avustajien, yleisö, vasta-argumentoijat, toimittajat, kirkkaat valot, kuumuus, häly äänimaisema... avulla tunne todellisesta tilanteesta. Ensin osasimulaatioita eri vaiheista (aloitus, tiukka hetki, keventävä hetki, väittely ja lopetus). Lopuksi kokosimulaatioita. Simulaatioharjoitukset tulisi toteuttaa erilaisissa vireystiloissa (aamu, päivä ja myöhäinen ilta).
• Jokaisen simulaatioharjoituksen jälkeen oppimiskeskustelu (itsearvio, vertaisarvio ja asiantuntija-arvio).

Asia 2:

Vinkki ehdokkaille ja puolueille. Ei Suomea pelasteta haukkumalla edellisiä päättäjiä ja lupaamalla liikoja, jos minut valitsette. Ei kukaan pääse olemaan vallan kahvassa niin kauaa, että itse tehty perusrakenteiden korjaaminen olisi valmis ja sitten voitaisiin tehdä se todellinen tarvehdyttämis taikatemppu.

Ymmärtääkseni talouden ongelmissa on ihan sama perusongelma kuin laihduttamisessa. Ei saa syödä enempää, mitä kulutus on.

Suomi voittaisi heti, kun työelämässä saataisiin aikaan rehellinen henki. Jos ihan jokainen kunnallisessa ja yksityisessä työpaikassa työskentelevä työntekijä ja esimies olisivat kulutuksessa/investoinneissa rehellisiä, niin turha kulutus häviäisiä.

Tällä rehellisyydellä tarkoitan sitä turhaa kuluttamista. Heitetään hyvää, mutta omassa käytössä jo hetken aikaa käytössä olevaa omaisuutta pois. Tehdään hankintoja siksi, että on ollut tapana hankkia tälläisellä tahdilla. Tehdään loppuvuoden turhia investointeja siksi, että meille myönnettiin tälle vuodelle määrärahoja. Jos rahaa ei kuluta, niin sehän tarkoittaa rahojen vähentämistä ensivuonna. 

Kuluttamisen lisäksi tehokkuus varmaan paranisi työelämässä, jos ihan jokaisessa työpaikassa aloitettaisiin motivaatiota estävien esteiden poistaminen. Esimerkiksi organisaation työaikajärjestelmä ehkä tappaa motivaatiota. Työvälineiden toimimattomuus tappaa motivaatiota. Työntekijän osaamisen hyödyntämättömyys tapaa motivaatiota.

UGHH - OLEN PUHUNUT...